keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Palaverin jälkeen

...

Nyt on sekä helpottunut
että haikea olo.
Uusi diagnoosi on varmistunut.
Minulla on siis skitsofrenia.😵

Mutta kappas...
Eihän se muuta mua muuten,
kun sillä tavoin että ymmärrän,
vihdoin, minkä kanssa elän.

Ja oireet ei muutu mihinkään,
Opin vain ymmärtämään niitäkin.
Myöskin asiaa helpottaa se, että
sairaus muiden joukossa sekin on.

On niin paljon helpompaa oppia tuntemaan itsensä,
Kun tosiaan tietää mikä on osa mua ehkä jopa loppuelämän.

Kouluun mua nyt ei yritetäkään
vielä pitkään aikaan takaisin.
Eikä muuteta kuntoutustapaa mihinkään uuteen.

Olen tyytyväinen palaveriin.
Olen nyt tyytyväinen aika paljon
myös muihinkin asioihin.
Olen iloinen tästä päivästä.😊

...

Mutta...
Yksi asia minua riepoo.
Miksi minua ei kuunnella niin
kuin minä kuuntelen muita?

Ottaa myös päähän itseään täynnä olevat ihmiset jotka vain omista
(ja pahimmillaan muiden asioista)
Keksivät negatiivista sanottavaa.

...

"I will never let you go"
Sanon aviomiehelleni ja hän mulle.
Häähumu alkaa olla ohitse.
Onneksi.

Monet asiat tuli sanottua
nyt kun tietoakin on.
Ja paljon on vielä kerrottavaa.
Mutta
See you soon 😜

maanantai 9. tammikuuta 2017

mietiskelyä

...
Odottelen tosiaan monia asioita.
Odotan arkea, johon sopeutuisin.
Odotan myös hoitokokousta.
Ja myös elämää, jossa voisin olla omaitseni.

En vain osaa olla kaikkien kanssa omaitseni
...enää.
En luota enää tosiaankaan kaikkiin niin sinisilmin.
Mikä toisaaltaan on hyvä asia,
mutta myös rajoittaa paljon asioita.
Kuten ystäväpiiri pienenee koko ajan.

Eli jos en pidä yhteyttä enää paljoa,
se ei tarkoita että hylkäisin vaan tutkin asioita.
Jos en pidä enää lainkaan yhteyttä,
et ole enää osa minun elämääni.

En pyytele anteeksi.
En pahoittele.
Elän vain nykyään omaa elämääni.
Kiitos ja Hei!
...

Putkiongelmat ja niiden kanssa pärjääminen

Ihanaa olla kotona. Ja tosiaan tehdä normiaskareita. 2kk meni aikalailla kotoa poissa, kosk...