Ollaan tätini kanssa äitini luona talon vahteina,
eli suunnilleen lomalla.
Töitä tekee voinnin mukaan.
Siivoaa tietenkin omat sotkunsa yms. muuta.
Pääni rakoilee silti,
vaikka on todella rentoa.
En ymmärrä...
En sitten lainkaan,
you know?
Ahdistaa henkisesti vain olla.
Ei auta tekemiset, puhumiset tai mitkään.
Jotenkin jokin nyt kuormittaa pääkoppaani.
Ruoka, kiitos tätini, on uunissa nyt.
Mieheni on kotonamme,
koska työt.
Mieleni tekisi vain huutaa ja juosta.
En silti todellisuudessa
todellakaan jaksaisi kumpaakaan.
Silti onhan tässä päivässä jotain hyvääkin,
sain meinaan venytysoperaatiota taas eteenpäin.
Olen tehnyt myös talouden eteen paljon.
Enemmän tämän päivän aikana kuin yleensä kotonani viikkoon.
Siitä on kyllä todella hyvä fiilis.
Ja muutenkin olen tehnyt paljon asioita.
Joita kotona ei ole edes mahd. tehdä.
Katsotaan miten loppuaika täällä menee.
maanantai 20. helmikuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Putkiongelmat ja niiden kanssa pärjääminen
Ihanaa olla kotona. Ja tosiaan tehdä normiaskareita. 2kk meni aikalailla kotoa poissa, kosk...
-
Plantaarifaskiitti. Kyllä niin kaamealta kuin kuulostaakin, vielä kaameammalta tuntuu. Suomeksi minulla on siis kantaluuhun kiinnittyvä...
-
Uusi lääke alkanut tehoamaan. Ja tasapainoisempaa muutenkin kuuluu. Alkoholin juominen alkaa olemaan historiaa ja uutta hiustyyliäkin su...
-
... Nyt on sekä helpottunut että haikea olo. Uusi diagnoosi on varmistunut. Minulla on siis skitsofrenia.😵 Mutta kappas... Eihän se m...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti